Pitääkö mummolassakin noudattaa kotirutiineja - vai voiko mummu hoitaa lapset omalla tavallaan?

Minulta on kysytty mielipidettä tähän monessa muodossa ja yhteydessä.

Yksiselitteisesti ei oikein voi sanoa, että pitää tai voi, tai ei pidä tai ei voi. Se riippuu mummulasta, vanhemmista ja lapsista. Keskustelu asiasta on hyvä lähtökohta. Ettei kävisi niin, että lastenlasten kodin ovet mummuilta sulkeutuvat kokonaan, kuten yksi mummo kertoi. Se on huono ja surullinen vaihtoehto, ennen kaikkea lasten kannalta.

Kun lapsia tulee joku hoitamaan lasten omaan kotiin, vaikka sitten mummo tai pappa, niin mitä pienempiä lapsia, sitä tiukemmin on hoitajakin hyvä ohjeellistaa tuttuja rutiineja noudattamaan. Silloin kaikki sujuu kaikkien kannalta helpommin.

Itse olen äitini ja anoppini ohjannut meidän rutiineihimme aikoinaan ihan muistilapulla tyyliin: "klo 17.00 päivällistä, klo 19.00 iltapala, 19.45 iltapesulle, klo 20.15 iltasadulle ja sänkyyn...ja muistakaa iltarukous!"

Lapselle tutut rutiinit luovat turvaa silloinkin, kun jostain syystä jäädään kotiin vähän vieraammankin hoitajan kanssa, sillä touhut pysyvät ennallaan. Mummulle tai muulle hoitajalle rutiinit tuovat varmuutta, sillä tutut rutiinit rauhoittavat lapsen ja kaikki sujuu mukavammin: hommassa on selvät sävelet. Vanhempiakin rauhoittaa tieto siitä, että kotona hommat hoituvat rutiinilla, jolloin mahdollisesti hyvinkin harvinaisen kahdenkeskisen illan aikana ei tarvitse koko ajan murehtia, miten lapset yöunilleen mahtavat nukahtaa. Kokemuksesta tiedän, että oikein rauhallisina ja tyytyväisinä. Ihan niinkuin joka ilta, rutiinit kun ovat hyvää saattelua nukkumatin maille.

Toisaalta mummujen ja vaarien ikiaikainen oikeus on olla vähän erilaisia kuin äidit ja isät. Mummoillahan on tunnetusti pakastimet, joista jäätelö ei lopu koskaan! Mummun kanssa rutiinitkin voivat siis olla erilaiset kuin kotona, jos niin päätetään.

Olennaista lienee se, että asiasta päätetään vanhempien johdolla. He ovat kuitenkin lapsesta suurimmassa vastuussa, ja heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on viime kädessä päättää asiasta kuin asiasta. Sen viisaat isovanhemmat kyllä tietävätkin.

Kuva: Jalmari Matilainen